Lampaiden kasvatus

Maaseudun työläiset

Tilan 30 kesyä kaunista viisasta ja värikästä uuhta käyskentelee kesät ympäristönhoitokohteissa metsäisillä laitumilla ja niityillä. Ne ovat erittäin monipuolisia maaseudun työläisiä muuttaen ryteiköt niityiksi. Ne huolehtivat, että kasvillisuus pysyy avoimena ja suotuisana erilaisille kasvilajeille niityillä ja metsälaitumilla. Lampaiden avulla voimme säilyttää perinteistä maaseutumaisemaa nurmineen. Laiduntavat ja heinää syövät eläimet auttavat hiilensidonnassa, koska voimme pitää maan aktiivisessa kasvussa. Lampaat myös itse lannoittavat laitumensa! Lanta tuo pörriäisiä pölyttämään ja lintujen ravinnoksi.

Suomenlampaita ja kainuunharmaita

Suurempi osa lampaistamme on yleisintä kotimaista rotua eli suomenlampaita. Suomenlampaan villasta saadaan koko värien kirjo luonnonvärejä, jopa kirjaviakin on jonkin verran. Tilalla on myös kainuunharmaita, jotka ovat hieman pienempiä, niillä on musta (tai harvinaisempi ruskea) pää ja jalat, villaa on valkoisesta mustaan harmaan eri sävyjä. Kainuunharmaskaritsat syntyvät tavallisesti pikimustina, ja niiden syntymävilla on hyvin pehmeää ja isokiharaista, karitsat muistuttavat oikeastaan villakoiria 😊. On jännittävää seurata niiden kasvaessa, mikä lopullisesta villan väristä tulee!
Molemmat rodut ovat kestäviä, ketteriä ja monipuolisia. Villasta löytyy monia eri laatuja ja hienousasteita erinomaisesta käsityövillasta turkisvillaan. Liha on mietoa, maukasta, pehmeää ja hienosyistä. Kotimaiset rotumme ovat erikoisuus maailmalla mm. sen vuoksi, että niillä on kyky tulla tiineeksi ympäri vuoden. Useimmat muut rodut tiinehtyvät loppukesällä-syksyllä. Kaikkein erikoisin ominaisuus on kuitenkin suomalaisten rotujen korkea sikiävyys, karitsoita tulee keskimäärin lähelle kolmea. (Muilla roduilla 1-2). On tavallista, että uuhi pyöräyttää 2-4 karitsaa, mutta välillä karitsoita tulee viisi tai kuusikin. Tällöin on selvää, että emolta ei riitä maito kaikille ja osa syntyy jo valmiiksi hyvin pieninä, mikä teettää lisätöitä, kun karitsoita on ruokittava tuttipullosta 6-8 viikkoa.
Tilalla vierailevat lapset ovat tästä tietysti innoissaan Suomenlampaita käytetään parantamaan muiden lammasrotujen sikiävyyttä. Suomenlampaita käytetään paljon myös risteytyksissä.

Lampaidemme kasvatus

Tällä hetkellä käytäntönä tilalla on, että reilu 20 uuhta synnyttää karitsat maalis-huhtikuussa, tämä tarkoittaa noin 60 karitsaa. 10 uuhta ovat ns. joutilaita, eli jo eläkeläisrouvia tai nuoria neitoja kasvamassa. Nämäkään eivät ole aivan joutilaina, sillä ne saavat osallistua paimenkoiratreeneihin. Meidän tilamme on siis hyvin pieni lammastilojen mittakaavassa. Tälle määrälle riittävät meidän pellot ja sisätilat. Pienestä mittakaavasta huolimatta pyrimme tekemään kaiken parhaalla mahdollisella tavalla: seuraamme karitsoiden kasvua ja hyvinvointia, valitsemme siitokseen vain parhaat emot ja isäpässit, Opiskelemme ja koetamme löytää hyvät tavat toimia, jotta lampaat ja pellot voisivat mahdollisimman hyvin. Lampaista saamme ekologiset mukavat lämmittävät ja hengittävät villatuotteet, kauniit taljat ja ravinteikkaan nurmilihan, jossa on mm. paljon Omega 3 rasvahappoja.

Lammasterapiaa

Suomalaiset lampaat soveltuvat loistavasti terapiaeläimiksi. Lampaat toimivat meillä erittäin paljon tuomassa iloa ja mielenvirkistystä. Ne ovat kauniita, sopivan kokoisia, turvallisia, lämpimiä, pehmeitä, seurallisia, ystävällisiä ja erittäin hellyydenkipeitä. Niiden elämää on myös mielenkiintoista ja mukavaa seurata. Ja mikä onkaan hellyttävämpää kuin pitää pientä karitsaa sylissä ja juottaa sitä! Tuttipullosakista tulee hyvin kesyä ja karitsat kirmaavat mielellään hoitajiensa perässä pitkin pihaa.

Järjestämme myös paimenlomia Hankasalmen pohjoisosassa Kärkkäälässä, jossa paimenet pääsevät viettämään kokonaisen viikon oman seurallisen lammaslauman parissa!

Rantakorven tila

Rantakorven tilalla kasvatetaan pienimuotoisesti suomenlampaita ja itäsuomenkarjaa. Tila tarjoaa ratsastusretkiä, elämyksiä maatilan eläinten parissa sekä lammastuotteita.